Tehtiin jäälyhtyjä. Ensin etsitään sankot. Yleensä ne on varastossa, tai jossain piilossa. Me emon kanssa löydettiin 5 valkoista sankoa ja 2 punaista sankoa. Sitten niihin laitetaan kylmää vettä, ei täyteen vaan jätetään 10 senttiä laidasta. Muuten halkeaa sanko. Kertoi emo.
Sankot laitetaan yöksi vaikka patiolle. Niiden pitää jäätyä. Ei umpeen vaan silleen, että sisus jää ontoksi. En tajunnut yhtään, kun emo selitti. Mutta kuulemma näen seuraavana päivänä. Minua jännätti niin koko homma, etten vähällä saanut unta.
Tässä tunnustelen jäätynyttä vettä. Se on kylmää. Ainiin, minulla on uusi pipo päässä. Olen kuulemma apinatonttu. Ja tosi komea.
Ylhäällä kuvassa on Nelly-koira. Se on kova koira pomppimaan, kuten kuvasta näkyy. Melkein voisi mennä kengurusta, jos oltaisiin Australiassa. Nellykin oli tosi innoissaan jäälyhdyistä. Tosin sitten kun se tajusi, että niita ei voi syödä, se meni kieriskelemään lumessa. Se on kyllä aika pöhkön näköistä. Ihan yhtä pöhkön näköistä on kyllä tuo pomppiminenkin.
Kun jäälyhtysanko on käännetty nurinpäin (jos se ei tipaha, niin sankon päälle voi kaataa kuuma vettä, sitten kuuluu poks, ja se jäälyhty tipahtaa pois sankosta) ja sanko nostetaan pois. Sitten siihen jäälyhtyy hakataan veitsellä reikä. Tuossa kuvassa minä nakerran reikää jääpalikkaan. Kovaa puuhaa. Tuli hiki ja tassuja paleli. Ja sitten siellä palikan sisällä on vettä, joka ei ole jäätynyt. JA kun veden kaataa pois niin se on ONTTO! Merkillistä että emo osaa tehdä näin hienoja asioita. Ja minä onnenapina kun saan olla sen kaverina.
Jouluna meillä onkin monta lyhtyä ilahduttamassa Joulupukkia ja tonttusia.
Terveisin Anselmi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti