Oli tosi nätti auringonpaiste ja aamubanaanin jälkeen, päätimme lähteä poikien kanssa frisbeegolffaamaan. Se on sellainen laji, jossa viskotaan lautasen näköisiä juttuja kettinkikoriin, joka kilisee kivasti. Heitot lasketaan ja sitten se joka saa vähimmillä heitoilla radan läpi, niin saa banaanilimpsaa.
Oikeita lautasia ei saa heitellä, muuten emo suuttuu. Mutta taatolla on monta kiekkoa, se antoi niitä lainaan meille. Reilu mies. Luvattiin kiillottaa kiekot siitä hyvästä.
 |
Ensin valitaan kiekko. Anselmi haluaa gorillakiekon. Se on paras. |
 |
Osmo halusi sinisen kiekon, koska se on poika-apinoitten väri. |
 |
Arhippa halusi kettukiekon, koska kettukarkit ovat makoisia. |
 |
Anselmi ei luovu gorillakiekostaan. |
 |
Arhippa liitää kiekon päällä, koska siten ei tarvitse kävellä niin paljoa. |
 |
Osmo puttaa. Hyvin menee koriin. Osmo laski takavasemmalta tulleen tuulen ja lokin kiekaisun suhteessa heittokulmaan ja oikean ranteen akselin. Siten syntyy hyvä puttausheitto. |
 |
Jos on apina, niin ei haittaa vaikka kiekko lentää koivuun. |
 |
Anselmi heittää kiekon koria kohti. |
 |
Ja holarihan se oli. (holari= hole in one= kerralla koriin) |
 |
Kun rata on kierretty, niin voi levätä. |
 |
Tonkka. Sinne voi laitaa löytökiekot. |
Anselmi heitti 9 heitolla läpi koko kentän, Osmolla meni 19 heittoa ja Arhippa unohti laskea.
Kirkkopuiston kentällä on 9 koria.