perjantai 21. helmikuuta 2014

Olympiaurheilua


Sitä on katsottu hiihtoa. Se on mukava laji. Lujaa ne laskee mäkeä.  Harmi ettei ole apinoille kehitelty omia suksia. Mutta ei se mitään. Me ollaan hypitty pihlajan oksilta lumihankeen. Arhippa on siinä hirmuisen hyvä. 
Osmo puolestaan on paras tekemään lumienkeleitä. Harmi ettei se ole olympialaji.
Minä puolestaan olen valmentaja. Juoksentelen ympäri pihaa ja huudan että jaksaa jaksaa. Se on valmentajien tehtävä. Pitää vielä ostaa vihko ja kynä että voi tehdä merkintöjä.

Nyt me napataan kuumat kaakaot ja pullaa. Se on urheilussa parasta. Emo kertoi että koulussa se oli aina hiihtokisojen viimeinen, mutta ei se sitä haitannut. Se oli muuten ihan hyvä oppilas. Ei se elämä ole hiihtämisestä kiinni. Ellei sitten ole keskellä lumiaavikkoa ja ei ole lumikenkiä.

Taatto puolestaan on mainio naamioituja, kun sillä on parta ja siihen tulee kuuraa. Ja se näyttää meistä  ihan jäätyneelle naavalle. Eri hyvä juttu, jos vaikka leijona jahtaa metsässä, niin voi naamoitua jäätyneeksi naavaksi.

Heippa ja palataan juttuihin taas kun on asiaa.
Terveisin Anselmi ja serkkupojat.



En kyllä ymmärrä miksi ihmiset katsoo lätkää. Aika tylsää puuhaa....