lauantai 9. helmikuuta 2013

JÄÄKIEKKOA... hieno laji.

Kävin katsomassa jääkiekkoa. Se vasta on metka urheilulaji. Käyn katsomassa toisenkin kerran. Otin ihan valokuviakin. Jotta osaan selittää kaikille miten sitä pelataan.

Ensin pitää pukea päälle kamalasti varusteita ja luistimet. Sen jälkeen menee viisi tyyppiä luistelemaan ja yksi jätetään ypöyksin sellaisen verkkohomman eteen. Loput menee aitioon istumaan. Ne siellä vaihtoaitiossa pyllöttivät kovasti. Ajattelin että, jos niillä pääsisi kaikilla yhtäaikaa paukku, niin olisipa se hajupommi. Hihitin tälle itsekseen tovin aikaa.

Sitten tulee mies, jonka nimi on Seepra. Se tiputtaa mustan kumipökäleen jäähän ja sitten kaikki alkaa jahdata sitä pökälettä. Ne menee sen pökäleen perässä ees sun taas. Niillä on maila, joilla ne lyö sitä pökälettä mahdollisimman kauas.
Seepra niminen mies pudottaa pökälettä.


Vaihtoaito ja pelikenttää


Seepra osasi luistella takaperin!
No, välillä ne pomppi sieltä aitoista pois ja menivät luistelemaan. Kaikkein kummallisinta oli, että ne kaikki punapaitaiset yritti osua siihen sinipaitaiseen yksinäiseen hemmoon sen verkon edessä. Ja ne sinipaitaiset siihen punapaitaisten verkkohemmoon. Jos ne ei osuneetkaan siihen miekkoseen, vaan se pökäle meni sinne verkkohommaan, sitten ne huusi isosti! Niin. Ja yleisö kanssa. En tajunnut sitä. Minusta olisi pitänyt huutaa kun osuu siihen mieheen, se kumminkin siinä liikkui ja hankalampi siihen on osua kuin siihen verkkosysteemiin. Se pysyi paikoillaan. Joskus se mies otti kopin siitä pökäleestä. Varmaan nyppi kun kaikki yritti siihen osua.
Yksinäinen mies 

Kuva siitä kun ne yrittää osua siihen yksin olevaan mieheen.



Tuli väliaika ja sain makkaraa ja pillimehun. Mutta sitten vasta alkoikin tapahtua! Tuli sellainen jääsilitysrauta. Se teki tosi sileää jäätä! Wau. Ja sitten tuli sellainen jääporamies. Ensin luulin että se alkaa pilkkiä muikkuja, kun teki niin pienen reiän, mutta se laittoi sen verkkohärvelin takaisin paikoilleen.

Siltysrauta-auto

Jääporamies.

No se peli jatkuikin vielä makkaransyönnin jälkeen. 
Hassua, jos hakkasi vaikka toista mailalla päähän tai laittoi jalan toisen eteen että se kaatuisi, tuli se Seepra ja puhalsi pilliin. Sitten se hakkaaja tai se kamppaaja laitettiin IHAN YPÖYKSIN istumaan vastapäätä vaihtoaitiota. Tämä oli tosi kummallista. Minusta jos toista lyö tai kamppaa, pitää halata ja pyytää anteeksi. Ei ne ikinä pyytäneet anteeksi . Kyllähän sitä kiukkuinen on jos joutuu yksinään murjottamaan jossain kopissa. Ja sille toiselle tulee varppina paha mieli jos ei pyydetä anteeksi. 

Huiskun heiluttajat


Siellä oli myös tyttöjä heiluttamassa hopeanvärisiä huiskuja. Ne pomppi siellä niitten kanssa. Minä luulen että ne olisi halunneet huiskuttaa pölyjä pois, olivat varmaan jäähallin siivoojia tai jotain. Mutta olivat unohtaneet että siivouspäivä olikin eilen. 

Tuli toinen erätauko ja pyysin uuden makkaran ja pillimehun. Siellä oli tosi hyvää makkaraa. Ja pillimehukin maistui. Se silitysrauta-auto ajeli taas ja se porakonemies teki taas reikiä.

Minusta jääkiekko on hauska laji. Mutta voisi niitä sääntöjä vähän uudistaa. Minusta on tosi epäreilua, kun vain yhteen mieheen joukkueesta yritetään osua sillä pökäleellä.  Ja sitten se Seepra, niitä oli muuten 4 kun laskin,( mutta Seeprathan on laumaeläimiä Afrikasta, hauska että niillä oli kaikilla Afrikkalainen nimi, tuli kotoisa olo.) sillä ei ole mailaa poloisella. Voisiko vaikka järjestää kansalaiskeräys, että ne Seepratkin saa mailan.  

Ja ehdottomasti pitää halata ja pyytää anteeksi jos toista satuttaa. 


Loppu
Ai niin. Lopuksi jäähallin torvimies tuuttasi ja kaikki luistelijat kävi läpsimässä sitä omanväristä verkkohemmoa ja sitten palkittiin paras pökäleenjahtaaja.  Kummastakin joukkueesta.


Mutta muuten jääkiekko on kivaa. Ja makkara hyvää. Kannattaa käydä katsomassa jääkiekkoa!