APINAMAISIA ASIOITA

Heippa!

Joulukuu tuli ja lumi myös. Taatto puhui jostain lumikolasta, onkohan se hyvää? Ja jos kokakola on mustaa, niin lumikolan täytyy olla valkoista.  Ja kovasti siinä taitaa olla tulista pippuria, kun taatto kävi pihallla lumikolan kanssa, niin sillä oli hiki ja naama punainen. Ainakin minulle tuli kova hiki ja oli nokka punainen, kun söin chilipippuria purkillisen.


Arhippa katsoi dokumentin Lapin poromiehistä. Siitä suopungin heitto ja kodassa asuminen on hieno asia. Ja haluaa olla nyt poroapina. Yhden yön nukuttuaan pihalla olevassa grillikodassa,  Arhippa päätti, että uuninpankolla oleva lyhty on ihan hyvä kota, ja uunin päällä on myös porokin, joten nykyään Arhippa asustaa poronhoitoalueella. 

Arhipan porokota. 

Arhippa poromies.

 Osmo puolestaan ihastui Game Of Thrones ohjelmaan. Siinä kaikki kävelee jossain metsikössä, osa asuu linnassa ja siinä taistellaan miekoilla ja seipäillä. Ohjelmassa on kääpiöitä, kuninkaita ja ritareita. Ja kolme lohikäärmettä.  Ja joskus siinä on sellaisia köyhiä naisia, joilla ei ole vaatteita, vaan kulkevat alasti. (Surullista semmoinen köyhyys.)

No Osmohan päätti alkaa ritariksi. Nykyään sitä pitää puhutella Ser Osmoksi.  Kuvassa se on saanut tehtävän pelastaa kaunis neito Kärpästen herralta. Osmo otti kypärän ja asianmukaisen taisteluvälineen. Mutta ensin kuulemma syö lounaan, että jaksaa läiskiä taistelussa. 

Ritari Osmo

Mitäs minä. Minä luen tietosanakirjoja, että viisastun.  Facta 2001 on tosi hyvä tietosanakirjasarja. Siinä on kaikkea jännää, olen osassa 1. Siinä on pelkästään A-kirjaimella alkavia sanoja. Kohta olen kohdassa Afrikka. 

Eipä tässä tämän kummempia, kohta alkaa jäälyhtyjen teko joulua varten.

Naamapalmu, koska Pohjois-Karjalassa ei ole palmuja joilla peittää naama, käytän käsiäni. 

Terveisin Anselmi, Osmo ja Arhippa

TERVE! (vanha viidakon sanonta)

Minun kaksi serkkupoikaa muutti meille asumaan. Osmo ja Arhippa. Kovin ovat vilkkaita vesseleitä. Varsinkin Arhippa. Sen kädetkin on ihan venyneet puussa roikkumisesta.

Osmo puolestaan on kova sauna-apina. Joka päivä löylyttelisi. Minusta se on ihan löylynlyömä.

Talvea ja joulua minä odotan. Tänä vuonna haluaisin lapaset ja kolme Mustanaamio-lehteä. Entiset alkaa olla jo puhki luetut. Niin suklaatia. Da Capo suklaat on tosi hyviä.

Haluaisin opettaa serkkupojille hiihtoa ja mäenlaskua. Nyt on lunta 5 senttimetriö ja pyllymäkeä me jo menimme.  Se oli hurjan kivaa. Tosin peppu siinä paleltui ja piti kiivetä kuuman kaakaokupin kanssa uuninpankolle köllimään.  Taidettin nukahtaa.

Ei minulla kummempaa asiaa ollut. Tulin vaan sanomaan että terve.

Anselmi

JÄÄKIEKKOA... hieno laji.

Kävin katsomassa jääkiekkoa. Se vasta on metka urheilulaji. Käyn katsomassa toisenkin kerran. Otin ihan valokuviakin. Jotta osaan selittää kaikille miten sitä pelataan.

Ensin pitää pukea päälle kamalasti varusteita ja luistimet. Sen jälkeen menee viisi tyyppiä luistelemaan ja yksi jätetään ypöyksin sellaisen verkkohomman eteen. Loput menee aitioon istumaan. Ne siellä vaihtoaitiossa pyllöttivät kovasti. Ajattelin että, jos niillä pääsisi kaikilla yhtäaikaa paukku, niin olisipa se hajupommi. Hihitin tälle itsekseen tovin aikaa.

Sitten tulee mies, jonka nimi on Seepra. Se tiputtaa mustan kumipökäleen jäähän ja sitten kaikki alkaa jahdata sitä pökälettä. Ne menee sen pökäleen perässä ees sun taas. Niillä on maila, joilla ne lyö sitä pökälettä mahdollisimman kauas.

 

Seepra niminen mies pudottaa pökälettä.

Vaihtoaito ja pelikenttää

Seepra osasi luistella takaperin!

No, välillä ne pomppi sieltä aitoista pois ja menivät luistelemaan. Kaikkein kummallisinta oli, että ne kaikki punapaitaiset yritti osua siihen sinipaitaiseen yksinäiseen hemmoon sen verkon edessä. Ja ne sinipaitaiset siihen punapaitaisten verkkohemmoon. Jos ne ei osuneetkaan siihen miekkoseen, vaan se pökäle meni sinne verkkohommaan, sitten ne huusi isosti! Niin. Ja yleisö kanssa. En tajunnut sitä. Minusta olisi pitänyt huutaa kun osuu siihen mieheen, se kumminkin siinä liikkui ja hankalampi siihen on osua kuin siihen verkkosysteemiin. Se pysyi paikoillaan. Joskus se mies otti kopin siitä pökäleestä. Varmaan nyppi kun kaikki yritti siihen osua.

Yksinäinen mies 

Kuva siitä kun ne yrittää osua siihen yksin olevaan mieheen.

Tuli väliaika ja sain makkaraa ja pillimehun. Mutta sitten vasta alkoikin tapahtua! Tuli sellainen jääsilitysrauta. Se teki tosi sileää jäätä! Wau. Ja sitten tuli sellainen jääporamies. Ensin luulin että se alkaa pilkkiä muikkuja, kun teki niin pienen reiän, mutta se laittoi sen verkkohärvelin takaisin paikoilleen.

Siltysrauta-auto

Jääporamies.

No se peli jatkuikin vielä makkaransyönnin jälkeen. 

Hassua, jos hakkasi vaikka toista mailalla päähän tai laittoi jalan toisen eteen että se kaatuisi, tuli se Seepra ja puhalsi pilliin. Sitten se hakkaaja tai se kamppaaja laitettiin IHAN YPÖYKSIN istumaan vastapäätä vaihtoaitiota. Tämä oli tosi kummallista. Minusta jos toista lyö tai kamppaa, pitää halata ja pyytää anteeksi. Ei ne ikinä pyytäneet anteeksi . Kyllähän sitä kiukkuinen on jos joutuu yksinään murjottamaan jossain kopissa. Ja sille toiselle tulee varppina paha mieli jos ei pyydetä anteeksi. 

Huiskun heiluttajat

Siellä oli myös tyttöjä heiluttamassa hopeanvärisiä huiskuja. Ne pomppi siellä niitten kanssa. Minä luulen että ne olisi halunneet huiskuttaa pölyjä pois, olivat varmaan jäähallin siivoojia tai jotain. Mutta olivat unohtaneet että siivouspäivä olikin eilen. 

Tuli toinen erätauko ja pyysin uuden makkaran ja pillimehun. Siellä oli tosi hyvää makkaraa. Ja pillimehukin maistui. Se silitysrauta-auto ajeli taas ja se porakonemies teki taas reikiä.

Minusta jääkiekko on hauska laji. Mutta voisi niitä sääntöjä vähän uudistaa. Minusta on tosi epäreilua, kun vain yhteen mieheen joukkueesta yritetään osua sillä pökäleellä.  Ja sitten se Seepra, niitä oli muuten 4 kun laskin,( mutta Seeprathan on laumaeläimiä Afrikasta, hauska että niillä oli kaikilla Afrikkalainen nimi, tuli kotoisa olo.) sillä ei ole mailaa poloisella. Voisiko vaikka järjestää kansalaiskeräys, että ne Seepratkin saa mailan.  

Ja ehdottomasti pitää halata ja pyytää anteeksi jos toista satuttaa. 

Loppu

Ai niin. Lopuksi jäähallin torvimies tuuttasi ja kaikki luistelijat kävi läpsimässä sitä omanväristä verkkohemmoa ja sitten palkittiin paras pökäleenjahtaaja.  Kummastakin joukkueesta.

Mutta muuten jääkiekko on kivaa. Ja makkara hyvää. Kannattaa käydä katsomassa jääkiekkoa!

PUH PAH PELISTÄ POIS

Tässä istuksin sohvalla. Katselin luonto-ohjelmia ja sitten joogasin. Otin pienet höpöset, kun nukutti kovasti.

Unessa seikkailin Afrikassa, serkkujen luona. Niitten kanssa vietettiin keskiyön kuutamojuhlia. Kovasti oli syömistä. Banaaniherkkuja, juomia kookospähkinässä, sirkat soittivat viulujaan ja me apinat bongoja. Sitten tanssittiin nuotion ympärillä. Se oli apinamaista menoa.

Pienenä apinana, asuessani Afrikassa äidin luona, katselin kotipuun oksalta näitä juhlia. Pikkuiset apinat eivät saaneet nihin osallstua. Piti osata bongottaa ennen kuin juhliin pääsi. Kovasti minä treenasin bongorumpujen soittoa. Kerkesinkin osallistua yksiin juhliin ennen Pohjolaan muuttoa.  Ne oli kivat juhlat ne. Paitsi naapuripuun Nappe söi liikaa banaanipehmistä ja sille tuli kipeä massu.

Emo lupasi järjestää kesällä tuollaiset bileet. Siitä ajatus kuulosti hauskalle. Tosin Afikan apinoita ei tänne saada,  kotona olevat saavat kelvata.

Ohessa luontokuva. Emo otti. minusta se on nätti talvikuva. Pakkanen ja aurinko, melkein yhtä kiva yhtälö kuin banaani ja pirtelö.
Terveisin Anselmi. Se pieni ja pehmeä apina.

HEI KAVERIT, SE ON TALVI NYT!

En ole kerinnyt naputtelemaan. On tätä talvihommaa ollut sen verran.

Pakkasella pitää lämmitellä taloa. Sen jälkeen on makoisaa  istuskella uuninpankolla, siemailla suklaatia ja napostella pullaa.
Ja lumisateen jälkeen  kolataan lumia pihalta edestä pois. Siinä yleensä tulee hiki. Sitten lämmitellään sauna ja  pestää hiet pois.

Kauniina päivänä menen Stiigan kanssa mäkeen, se vasta hauskaa. Pipon tupsu vaan viuhkuu tuulessa. Ja männyt viuhuu ohi. Minä poika se tykkään mäenlaskusta. Mäenlaskun voi nakertaa eväitä kuusen alla. Ruisleipää ja välissä juustoa ja juuston lötköyttämää kurkkua. Ja taaton tekemää sekaviinimarjamehua palan painikkeeksi. Nam.

Arvaatkaa mikä on hupsua. Tuo Nelly koira. Se juoksee kovaa kyytiä, syöksyy pää edellä hankeen sukeltaen. Nelly myös pyörii, kierii ja makaa hangessa kuin hylje. Sitten se nauraa.

Eipä tässä talviapinana kummempaa. Mietin tuossa, jos lähtisin Afrikkaan serkkuja tapaamaan. Se voisi olla kiva juttu. Syötäisiin banaaneja, nakeltaisiin leijonia kookospähkinöillä, soiteltaisiin bongoja ja pelattaisiin korttia Tarzanin kanssa.Katselen jo tässä karttaa, mitenkä sinne pääsisi.

Moikka kamut
Terveisin Anselmi

UUSI VUOSI

Täällä oli kamalasti lapsia uuden vuoden aikaan. Ainakin kolme.  Ne tanssi jotain ihan hupsun näköistä pompputanssia. Joku Gangham Style juttu. En tajua. Jos apina pomppisi yhtä päättömän näköisesti päivätolkulla, se käärittäisiin viidakossa tapiokahedelmänlehtiin ja juotettaisiin banaaninmössöä.  Alhaalla kuva niistä pomppijoista. Ransukin sanoi että rasittavaa katsottavaa.

Niin, siihen uuteen vuoteen. Me syötiin naureskelevia nakkeja ja perunasalaattia. Ja minä muutaman Vihreän Kuulan. Sitten saunottiin ja poksuteltiin raketteja. Se Nelly oli ihan piilossa kopissa. Sitä pelotti se poksuttelu. Minä sanoin että, koita kestää, rapsutin sitä korvan takaa kolme tuntia.Sitten se rauhottui nukkumaan. 

No uutena vuotena luvataan kaikenlaista. Lupasin syödä hyvin, soitella bongoja ja kesällä ottaa aurinkoa. Uudet auringonottokalsarit kyllä tarviisiin.  Niitä en kyllä luvannut ostaa. Mutta koiria voisin luvata rapsuttaa. Siitä ne tykkää. Kun vielä oppisivat koiravaljakkohommiin, niin voisin leikkiä eskimoa ja ajella koiravaljakkoa. "Hoplaa....."

Terveisin Anselmi